Uusi vaihtuva näyttely kertoo merenkulun historian tallentajista

22.11.2019
Rauman_merimuseo_RMM00533-02c7838b665648f58f216a9460cd35fb.jpg

PURJELAIVAKAUDEN LOPUN TALLENTAJAT ESILLÄ RAUMAN MERIMUSEON UUDESSA NÄYTTELYSSÄ


Purjeet kokoon - menneen maailman muistajat ​ - näyttely nostaa esiin niitä henkilöitä ja hankkeita, jotka pyrkivät tallentamaan 1800-luvun kuluessa ja 1900-luvun alussa tapahtunutta merenkulun muutosta niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Suomesta purjehdittiin yhä kauemmas, höyrylaivat korvasivat vähitellen purjealukset ja myös merenkulkijoilta vaadittiin uudenlaista osaamista.

Muutosten myötä purjelaivoilla työskennelleet huomasivat kokevansa jotain, joka oli katoamassa ja pyrkivät tallentamaan kokemuksiaan muun muassa valokuvin, tekstein ja äänimuistelmin. Näyttely kertoo myös Rauman alueen merenkulun tallennuksen historiasta merimuseon 15. toimintavuoden kunniaksi. Näyttely on esillä Rauman merimuseossa 23.11.2019-28.2.2021.

Raumalla tallennettiin merenkulun kokoelmia aktiivisesti

1800-lukua kutsutaan kansallisuusaatteen vuosisadaksi, jolloin rakennettiin suomalaisuutta ja kerättiin sekä tutkittiin sitä vahvistavia osia, kuten kansanperinnettä. Maalaisrahvaan osuus väestöstä oli suuri ja työ painottui maaseudulle. Muut ryhmät ja elinkeinot jäivät vähemmälle huomiolle. Merenkulun perinnettä alettiin kerätä ja esittää verrattain myöhään, Åbo Akademi perusti maan ensimmäisen merimuseon vuonna 1936.

Raumalla sen sijaan tallennus alkoi varhain. Merenkulun kokoelmaa kerättiin Rauman museoon sen perustamisesta (1891) lähtien, myös Rauman merikouluun suunniteltiin omaa museota 1900-luvun alussa. Merenkulkijat sekä lahjoittivat aineistoa museon kokoelmiin että tallensivat kokemuksiaan itselleen ja suvulleen. Säilyneiden aineistojen ansiosta Rauman merimuseolla on nyt käytössään kokoelmia, jotka kertovat purjelaivakauden viimeisistä vuosista. Purjelaivakauden merimiehet eivät tallentaneet muinaisjäänteitä, vaan oman nykyisyytensä esineitä ja kokemuksia, koska tiesivät merenkulun olevan muuttumassa. Näyttelyssä kysytäänkin kävijältä: mitä sinä tallentaisit nykypäivästäsi?

Esitelmäsarja innostaa tutkimaan omia merellisiä juuria

Näyttelyyn liittyvä oheisohjelma koostuu kolmesta luentokerrasta, jotka merimuseo järjestää yhteistyössä Rauman kansalaisopiston kanssa. Luentokerrat ovat kaikille avoimia ja ilmaisia. FT Pirita Frigren Turun yliopistosta kertoo suomalaisten merenkulkijoiden muuttoliikkeiden historiasta ja niihin liittyvistä elämäntarinoista 12.2.2020 klo 18.00 Rauman lyseon lukion auditoriossa. Frigren kertoo myös aineistoista, joita voi hyödyntää tutkittaessa merenkulkijoiden siirtolaisuutta.

Tietokirjailija Ira Vihreälehto kertoo pitkällisestä etsintätyöstään oman isoisänsä, neuvostosotavangin, jäljillä. Työhön kului yli viisi vuotta, mutta se tuotti tuloksena isoisän nimen sekä uuden suvun. Vihreälehdon luento “Perintö jonka sain. Sukututkimuksen työkalua itsetuntemuksen ja hyvinvoinnin lisääjinä” pidetään Rauman merimuseon Valkama-salissa 11.3.2020 klo 18.00.

Luentosarjan päättää Kansallisarkiston tutkija Johanna Nylund, joka kertoo Kansallisarkiston digitoiduista merenkulkuun liittyvistä aineistoista, kuten Rauman merimieshuoneen arkiston laivapäiväkirjoista, ja niiden sisältämästä tiedosta. Luento pidetään Rauman merimuseon Valkama-salissa 1.4. klo 18.00.

Kuva: Fregatti Sylfidin miehistöä. Kuva: Viktor Albert Henriksson / Rauman merimuseo. Väritys: Tommi Rossi