Ajankohtaista

Arctic Sean arvoitus

Jaakko Varimaan kirjoittama Arctic Sean arvoitus -kirja on ilmestynyt. Teos käsittelee viime vuosikymmenien jännittävintä meriseikkailua lähivesillämme, Arctic Sea -rahtialuksen omalaatuista seikkailua Pietarsaaresta Kap Verden ja Kanariansaarten kautta Maltalle ja edelleen Algeriaan. Matkalla laiva joutui ensin kaapatuksi ja sitten Venäjän sotalaivaston pidättämäksi.

Kirjan on kirjoittanut Jaakko Varimaa, jolla on yli 40 vuoden kokemus monista eri tehtävistä merenkulkualalla. Hän esittää kirjassaan yhteenvedon tapaukseen liittyvistä tiedossa olevista tosiasioista. Koska Arctic Sean seikkailuun kuitenkin liittyy paljon salassa pidettyjä ja tuntemattomia asioita, on hän täydentänyt akkoja fiktion keinoin, ja siten esittää käsityksensä siitä mistä loppujen lopuksi oli kysymys.

Arctic Sean arvoitus -kirjaa on saatavilla Rauman merimuseosta hintaan 29€ /kpl, sekä hyvinvarustetuista kirjakaupoista.

(lisätty 16.7.2010)

***********************************************************

Kaskisukeltaja Wikholm on liittynyt facebookiin!

Rauman merimuseon hylkyhuoneessa asuva sukeltaja Wikholm on liittynyt facebook-yhteisöpalveluun. Hänen profiilinsa löytyy nimellä "Kaskisukeltaja Wikholm", ja hän kertoo museon asioista, ehkä joskus jostain muustakin...

(lisätty 7.7.2010)

***********************************************************

150 vuotta merimiehiä – näyttely merimiehen sosiaalihistoriasta 1860-luvulta nykyaikaan

Antiikin roomalaisten mukaan merenkulku on välttämätöntä. Jotta merenkulku olisi mahdollista, on ainakin kaksi välttämätöntä asiaa: on oltava purjehduskelpoinen alus ja ammattinsa osaava miehistö. Rauman merimuseon vuosien 2010–2012 teemanäyttely ”150 vuotta merimiehiä” keskittyy niistä jälkimmäiseen.

Näyttely esittelee, millaista merimiehen elämä on ollut ja miten se on muuttunut viimeisen 150 vuoden aikana. Paitsi merimiehen työhön, tutustutaan myös hänen kokemukseensa elämästään merenkulkijana: merimiesten tapoihin viettää vapaa-aikaansa, heidän ammatti-identiteettiinsä ja merimiesammatin yhteiskunnalliseen arvostukseen, sekä niissä tapahtuneisiin muutoksiin.

Suurin osa näytteillä olevista esineistä on peräisin merimiehiltä itseltään. Myös näyttelyssä oleva runsas valokuvamateriaali ja liikkuva kuva on pääosin merimiesten kuvaamaa. Työvälineiden lisäksi esillä on myös henkilökohtaisia tavaroita ja esimerkiksi merimiesten kirjoittamia kirjeitä. Siten näyttelyssä kuuluu merimiesten oma ääni.

Vaikka merimiehet ovat monessa suhteessa poikkeuksellinen ammattikunta, eivät he ole eläneet tai työskennelleet eristyksissä muusta yhteiskunnasta. Niinpä näyttely esittelee myös sitä, miten maailman muutokset 1860-luvulta alkaen – esimerkiksi koneellistuminen, sääty-yhteiskunnan mureneminen ja kommunikaatiovälineiden kehitys – ovat näkyneet merimiesten työssä ja vapaa-ajassa.

Näyttely on toteutettu pääasiassa Rauman merimuseon omien ja museoon pysyvästi deponoitujen kokoelmien avulla. Se on myös suunniteltu ja toteutettu museon oman henkilökunnan voimin.

Teemanäyttely ”150 vuotta merimiehiä” on esillä Rauman merimuseossa 10.6.2010 alkaen kesään 2012 asti.

(lisätty 10.6.2010)

***********************************************************

Auli Irjala:
Todellisella kunnioituksella?
Purjelaivan päällikön ja varustajan suhteesta.
Merikapteeni Frans Torkin kirjeitä laivanvarustaja Gabriel Granlundille 1895-1900.

Uusi kirja Suomen merihistoriasta

Rauman Männistön ulkohuussista löytyi 152 merikapteeni Frans Torkin vuosina 1895-1900 kirjoittamaa kirjettä, jotka pelastettiin 1940-luvulla Rauman merimuseoon. Kirjeet on kirjoitettu laivanvarustaja Gabriel Granlundille, jonka palveluksessa Frans Tork toimi.

Granlund oli yksi Rauman vauraimpia kauppias-varustajia ja kuului paikkakunnalla pitkään vaikuttaneeseen ruotsinkieliseen porvarissukuun. Granlund omisti laivansa yksin, mikä oli poikkeuksellista tuohon aikaan. Frans Tork oli suomenkielisen maanviljelijän poika, lähtenyt nuorena merille, edennyt laivahierarkiassa ja valmistunut merikapteeniksi vuonna 1890. Miehillä oli 40 vuotta ikäeroa, eri äidinkieli sekä täysin erilaiset sosiaaliset taustat. Varustamoyritystoiminnan tärkein kommunikointimuoto oli päällikön ja varustajan välinen kirjeenvaihto, mikä vaikutti sekä päätöksentekoon että tulokseen.

Ajankohta osuu purjemerenkulun kultakauden viimeisiin vuosiin, jolloin Rauman kauppalaivasto oli vetoisuudeltaan Suomen suurin.

Kustantaja: Rauman merimuseo. OVH 38 euroa. 213 s.
Myynti: Rauman merimuseo (verkkokauppaan) ja kirjakaupat.

Lisätietoja:
Hannu Vartiainen, Rauman merimuseo, puh. (02) 822 4911, vartiainen@rmm.fi
Auli Irjala, puh. 0400 302 321, irjala@kaapeli.fi

(lisätty 1.12.2009)

***********************************************************

Kap Hornin kiertäjät –teemanäyttely 10.6.2009 alkaen

Silloin, kun laivat eivät kulkeneet koneiden vaan tuulen voimalla, oli Etelä-Amerikan eteläkärjen Kap Hornin kiertäminen korkein merimiestaidon mittari. Voimakkaat merivirrat ja tuulet tekevät siitä yhden maailman hankalimmista merialueista purjealusten kannalta. Panaman kanavan valmistumiseen 1914 asti Kap Hornin kiertäminen oli ainoa reitti esimerkiksi Amerikan mantereen itä- ja länsirannikoiden välillä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä kun viimeinen kaupallista rahtia kuljettanut purjealus, Suomen lipun alla seilannut Pamir, kiersi Kap Hornin.

Vuonna 1937 ranskalaiset Kap Hornin purjelaivalla kiertäneet merikapteenit perustivat yhdistyksen, josta myöhemmin muodostui kansainvälinen Kap Hornin kiertäjien veljeskunta AICH, Amicale Internationale des Capitanes au Long Cours Cap Horniers. Se vaali suurten purjelaivojen perinteitä ja ”kaphornareitten” kansalliset rajat ylittävää yhteenkuuluvuutta. Vuonna 2003 yhdistys päätti lakkauttaa itsensä jäsenten korkean iän vuoksi: jäsenkelpoisuutta kun ei yli puoleen vuosisataan ollut kukaan voinut hankkia. Suomen AICH-osasto perustettiin vuonna 1965, ja se jatkoi toimintaansa kansainvälistä kattojärjestöä pitempään, vuoteen 2006 saakka.

Rauman merimuseon Kap Hornin kiertäjät –näyttelyssä esitellään Kap Hornin kiertäjiä sekä heidän laivojaan. Esiin nostetaan niitä taitoja ja välineitä joilla vaarallisen reitin purjehtiminen onnistui – useimmiten. Näyttelyssä pääsee katsomaan harvinaista elokuvamateriaalia viimeisten suurten purjelaivojen ajalta 1900-luvun alkupuolelta. Lisäksi esillä on muun muassa Kap Hornin kiertäneiden purjelaivojen varusteita, laivojen pienoismalleja, Kap Hornin ympäri purjehtimista havainnollistava animaatio sekä AICH –yhdistyksen Suomen osaston materiaalia.

(lisättu 3.6.2009)

***********************************************************

Uusi julkaisu Selkämeren merenkulkuperinteestä

Rauman merimuseon ja Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen (Pori) yhteinen Selkämeren merenkulkuperinne –hanke on julkaissut kirjan Merenkulkuperinnettä Pröttikarvialta Ämpärporiin.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena on ollut alueen merenkulkuperinteen tallentaminen, mutta myös uuden tutkimustiedon tuottaminen. Tuoreessa julkaisussa tarkastellaan Merikarvialta Uuteenkaupunkiin eli Pröttikarvialta Ämpärporiin ulottuvan alueen merenkulkuun liittyviä aiheita 1800-luvulta aina nykypäivään asti.

Historiallisilla valokuvilla kuvitetun julkaisun tekstit ovat alan ammattilaisten sekä Turun yliopiston opiskelijoiden kirjoittamia. Hannu Kujasen ja Petri Sipilän Ahlaisiin ja Uudenkaupungin Janhuaan liittyvät artikkelit tuovat arvokasta lisätietoa alueiden laivan- ja veneenrakennuksesta. Leena Sammallahti ja Ville Hammarberg syventyvät artikkeleissaan satamatoimintaan sekä historiallisesta näkökulmasta paarlastin käsittelyä tarkastelemalla että nykyajan perspektiivistä Porin sataman nosturinkäyttäjien työkokemuksen kautta. Yksittäiset merimiehet saavat ääneensä kuuluviin omakätisten kirjeidensä ansiosta, joita Susanna Sallinen ja Anna Tuomi ovat käyttäneet tutkimustensa lähteinä. Jari Lybeck tarkastelee merimieshuoneen toimintaa säilyneiden arkistokokonaisuuksien näkökulmasta. Outi Kivimäki on tutkinut Helsingin yliopiston Satakuntalaisen osakunnan 1920-luvun lopulla käynnistämää museointihanketta, jonka tavoitteena oli kunnostaa raumalaisesta fregatti Osmosta maamme ensimmäinen museolaiva ja merimuseo. Hannu Vartiainen kertoo aikanaan suomalaisessa omistuksessa olleen Elissa-laivan tiestä museoalukseksi Yhdysvaltoihin sekä tutustuttaa lukijat myös raumalaisen parkkilaiva Birgerin vuonna 1898 tekemään kohtalokkaaseen merimatkaan. Artikkeleiden lisäksi julkaisussa tutustutaan Uudenkaupungin merihistorialliseen yhdistyksen toimintaan (Matti Jussila), Merikarvian Ouraluodon luotsiasemaan (Niina Tuulivaara), Eurajoen Kaunissaaren painolastikasveihin (Ilona Hankonen) sekä purjelaiva-aikakauden dokumentteihin (Olavi Simola).

Yli 200-sivuisen kirjan ovat toimittaneet Selkämeren merenkulkuperinne -hankkeen työryhmän jäsenet Outi Kivimäki, Susanna Sallinen sekä Hannu Vartiainen. Kirjan on taittanut Henri Terho.

Julkaisua voi ostaa hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä Rauman merimuseolta 38 euron hintaan.

(lisätty 31.10.2008)

***********************************************************

Uljaksen vanavedessä

Merimuseon uusi vaihtuva näyttely on 5. kesäkuuta avautuva "Uljaksen vanavedessä. John Nurmisen kauppahuoneen ja varustamon historiaa 1886­1967".

Raumalla vuonna 1886 toimintansa aloittanut John Nurminen Oy kohosi vuosien varrella maamme merkittävimpien laivavarustamoiden, kauppahuoneiden ja huolintaliikkeiden joukkoon. Rauman merimuseo kertoo vaihtuvassa näyttelyssään yhtiön tarinan, jonka perustana oli puutavarakauppaa harjoittaneen ja sekatavarakaupan perustaneen Johan Nurmisen (1851–1914) yritteliäisyys. Näyttelyssä kuljetaan yhtiön mukana myös John Nurmisen (1877–1951) sekä Matti Nurmisen (1911–2000) aikakausina vuoteen 1967 asti.

Näyttelyssä esitellään tekstein ja valokuvin JN-lipun alla rahtia kuljettaneet alukset purjelaivoista höyrylaivoihin. Purjelaivoista keskiössä on yhtiön vuonna 1891 rakennuttama kuunarilaiva Uljas. Tämä viimeinen Raumalla rakennettu purjelaiva seilasi maailman merillä viiden vuosikymmenen ajan, kunnes se vuonna 1950 haudattiin juhlallisin menoin Rauman edustalle.

Tervetuloa kulkemaan Uljaksen vanavedessä!

(lisätty 27.5.2008)

************************************************************

Aina Paneliuksen ihastuttava Laivakokki-kirja myynnissä

Rauman merimuseo on teettänyt uusintapainoksen raumalaisen Aina Paneliuksen (1861-1937) vuonna 1904 kirjoittamasta kirjasta Laivakokki - neuvoja kokeille ja stuuerteille. Kirjan hinta on 20 €, postitse toimitettaessa hintaan lisätään postikulut.

Fregatti Osmon päällikkö C.J. Paneliuksen vaimo Aina matkasi miehensä mukana maailman merillä. Vuonna 1903 Paneliukset perustivat Turkuun kokki- ja stuerttikouluun ja myöhemmin Aina toimi vielä vastaavan koulun johtajattarena Helsingissä.

Laivakokki sisältää mainioita ohjeita aina ihmisen elimistön toiminnasta pöydän kattamiseen ja ruoka-aineista henkiseen sivistykseen. Suurin osa ohjeista on Aina Paneliuksen reseptejä, joista seuraava karottikakun ohje tässä maistiaisena:

Karottikakkua

1 ruokalusikallinen voita, 2 ruokalusikallista vehnäjauhoja, 6 desilitraa kermaa, 3 munaa, vähän hilloa maun mukaan

Keitä voi ja jauhot kastrullissa, lisää kerma ja anna sen kiehahtaa. Hämmennä hyvin, ettei seos tule kokkareiseksi, ja anna jäähtyä. Kaada munanruskuaiset joukkoon hämmennellessäsi ja viimeiseksi munanvalkuaiset lujana vaahtona. Pane hilloa emaljoidun karotin pohjaan ja kaada seos sitten siihen. Aseta karotti heti kuumaan uuniin ja kypsennä kakku kauniin ruskeaksi. Tarjoo kuumana karotista.

(lisätty 6.3.2008)

************************************************************

Merellinen aineistokeruu Raumalla

Rauman merimuseon ja Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen yhteisen Selkämeren merenkulkuperinne –hankkeen aineistokeruuta suoritetaan lokakuusta alkaen Raumalla.

Aineistokeruun avulla pyritään selvittämään millaista merenkulkuperinteeseen liittyvää aineistoa - valokuvia, asiakirjoja, esineitä - raumalaisissa kodeissa on säilynyt.

Keruu tehdään, koska valitettavan usein käy ilmi, että arvokasta materiaalia on heitetty pois. Hankkeen esitteitä sekä aineistoilmoituslomakkeita on saatavilla merimuseon lisäksi matkailutoimistossa sekä kirjastossa. Myös merimuseoon voi olla suoraan yhteydessä. Tarkoituksena ei ole kerätä aineistoa omaksi museon kokoelmiin, vaan mahdollisuuksien mukaan kopioida tai valokuvata se tutkimuskäyttöä varten. Halutessaan aineiston lainaaja saa myös itse digitoidut kopiot lainaamastaan aineistosta.

Lisätietoa hankeesta www.rmm.fi/selkamerenmerenkulkuperinne

(lisätty 1.10.2007)

*************************************************************