Ajankohtaista

Yleisöluento "Parhaat veneet tehtiin Turun Veneveistämöllä – Åbo Båtvarf 1889-1954" tiistaina 13.12. klo 19

Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) järjestää tiistaina 13.12.2012 yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa joulukuun Studia Maritima -yleisöluennon, joka liittyy suomalaisen veneenrakennuksen historiaan. Luento liittyy Pirkka leinon tänä syksynä ilmestyneeseen samannimiseen kirjaan:

"Parhaat veneet tehtiin Turun Veneveistämöllä – Åbo Båtvarf 1889-1954"

Luennoitsijana Tietokirjailija, FM Pirkka Leino

Tiistaina 13.12.2011
Klo 15.00 Turussa, Forum Marinumin auditoriossa, Linnankatu 72
klo 19.00 Rauman merimuseolla, Kalliokatu 34

Yleisöluento on maksuton.

Studia Maritima – yleisöluennot järjestetään yhteistyössä seuraavien organisaatioiden kesken: Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Merenkulkualan opetuksen ja tutkimuksen kannatusyhdistys ry, Aboa Mare, Satakunnan ammattikorkeakoulu sekä Winnova / Länsirannikon koulutus Oy / Merenkulku.

Lisätietoja antaa koordinaattori Kaapo Seppälä, MKK, puh. 040-779 9489 e-mail: kamise@utu.fi

***********************************************************

Mallinrakennusta ja purjelaivan kajuutan esittelyä Rauman merimuseossa

Kuluvan viikon torstaina 28.7. Rauman merimuseossa on mahdollisuus seurata mallinrakentaja ja meriarkeologi Harry Alopaeuksen työskentelyä. Alopaeus on kansainvälisestikin tunnettu hylkytutkimuksen asiantuntija ja laivapienoismallien rakentaja. Hän myös keskustelee aihepiiristä
mielellään museovieraiden kanssa!

Harry Alopaeus museolla viime kesänä

***********************************************************

Rauman merihistoriallinen seura esittelee kuunarilaiva Ihanan kajuuttaa

Rauman merimuseon pihapiirissä on kuunarilaiva Ihanan kajuutta, joka on peräisin vuonna 1889 rakennetusta puisesta purjelaivasta. Rauman merihistoriallinen seura kunnosti sen museoesineeksi talkootöinä. Loppuviikon lauantaihin 30.7. ajan seuran jäsenet esittelevät
kajuuttaa ja seuran toimintaa. Tervetuloa tutustumaan!

***********************************************************

Seuraa Rauman merimuseota ja Kaskisukeltaja Wikholmia Facebookissa

Rauman merimuseon hylkyhuoneessa asuva Kaskisukeltaja Wikholm on liittynyt Facebook-yhteisöpalveluun. Lisää hänet kaveriksi!

Kaskisukeltaja Wikholm

Luo merkki

***********************************************************

Rauman merimuseon ohjelma museoviikolla 16.-22.5.2011

Rauman merimuseossa on museoviikolla ohjelmassa kaksi viikon teemaan "Muistitalkoot" liittyvää tapahtumaa.

Merimiehet muistelevat koko museoviikon

Museoviikolla 16.-22.5. Rauman merimuseon teemanäyttelyssä "150 vuotta merimiehiä" kuullaan merimiesten muisteluita.

Kyseessä on audiovisuaalinen esitys, johon on koottu parhaita paloja Rauman merimuseon kokoelmien haastattelunauhoituksista. Merimiehet kertovat niin laivoista, satamista, arjesta kuin juhlastakin.

Esitys on nähtävissä koko museoviikon ajan museon aukioloaikoina.

Laivanrakennuselokuvia 1940- ja 50-luvuilta keskiviikkona 18.5. klo 16

1000 tonnin järviproomuja rakennettiin Raumalla yli 100 kpl. Museoviikolla nähdään dokumentti sellaisen rakentamisesta.

Rauman merimuseossa esitetään 18.5. klo 16 elokuvia telakkatyöstä noin 60 vuoden takaa. Filmit on kuvattu sotakorvausteollisuutena alkaneen laivanrakennuksen muuttuessa tuottoisaksi teollisuudenalaksi. Samaan aikaan niin rakennettavat alukset kuin työmenetelmätkin modernisoituivat nopeasti.

Esityksessä on paikalla telakkateollisuuden veteraaneja. Myös kysymyksille ja keskusteluille on varattu aikaa. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Rauman laivanrakennuksen perinneyhdistys ry ja Rauman merimuseo.

Lisätietoja tapahtumista antaa Rauman merimuseon amanuenssi Mikko Aho,
aho@rmm.fi tai 050 4077 080. Museoviikosta katso myös Suomen museoliiton museoviikkosivut www.museoviikko.fi

***********************************************************

Rauma, purjelaivat ja politiikka - J.W.Söderlund

Rauman merimuseon uusi kirja kertoo lähes unohdetusta J.W.Söderlundista ja hänen laivoistaan

Rauman kaltaisten verrattain pienten kaupunkien kehitykselle tai taantumiselle sattumalla voi olla suuri merkitys. Yhden ainoan ihmisen toiminta voi aivan ratkaisevasti vaikuttaa kokonaisen kaupungin historiaan, ja sattuma vuorostaan voi vuosikymmenien jälkeen häivyttää saman henkilön näkyvistä historiankirjoituksessa. Rauman kehityksessä kauppias Johan Wilhelm Söderlundilla (1845-1904) on ollut ehkä suurempi osa kuin kenelläkään muulla yksittäisellä henkilöllä. Nykyään hänet on kotikaupungissaan kuitenkin lähes unohdettu.

Moni pieni kaupunki pitkin Suomen rannikkoa on vuorollaan noussut kokoonsa nähden hämmästyttävän suureksi laivanvarustuksen keskukseksi, mutta kultakausi on yleensä ollut lyhyt. Muihin rannikkokaupunkeihin verrattuna Rauman historiaa kirjoittaneet ovat korostaneet merenkulun merkitystä, vaikka elinkeinon kehittyminen täällä alkoi monia muita paikkakuntia myöhemmin. Usein tämä selitetään myöhään saaduilla purjehdusoikeuksilla, vaikka todellinen syy oli varakkaiden varustajien ja kauppahuoneiden puute.

J.W.Söderlund oli avainasemassa, kun Rauma nousi Suomen suurimmaksi purjelaivakaupungiksi 1890-luvulla. Juuri hän uskalsi ensimmäisenä sijoittaa metallirakenteisiin valtameripurjealuksiin perinteisten puulaivojen sijaan. Söderlund nousi hämmästyttävän nopeasti koko maan suurimmaksi varustajaksi, ja juuri hänen menestyksensä rohkaisemana myös muut Rauman varustajat alkoivat ostaa suuria valtamerilaivoja. Pian pienessä satamakaupungissa olikin yllättäen maan suurin tonnisto.

Söderlundin merkitys ei suinkaan rajoittunut laivanvarustustoimintaan. Liikemiehenä hän oivalsi kaupungin kehittämisen merkityksen ja suurelta osin Söderlundin tekemän työn ansiosta kaupunki liitettiin maan rautatieverkostoon 1897. Vasta tämän jälkeen Rauma alkoi kehittyä nykyaikaiseksi kaupungiksi, kun moni muu aikanaan merkittävä laivanvarustajakaupunki kuihtui ja jäi esiteollisen puutalokaupungin ruususen unta. Söderlund myös ehti istua vuosikaudet kaupunginvaltuuston vastuutehtävissä. Hänet myös valittiin peräti kuusi kertaa edustamaan kotikaupunkiaan valtiopäiville Helsinkiin. Ajan tavan mukaan hän myös teki kotikaupungilleen sekä mm. seurakunnalle merkittäviä lahjoituksia.

J.W.Söderlundin elämäntarina on kiehtova. Sitä voi täydellä syyllä kuvata ”ryysyistä rikkauksiin” –kertomukseksi: Söderlund oli lähtöisin köyhistä oloista. Osittain hänen menestyksensä selittää se, että hän syntyi oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Juuri kun hän tuli 1860-luvulla aikuisikään, suosivat yhteiskunnalliset muutokset ja taloudellinen tilanne hänen kaltaisiaan yksityisyrittäjiä. Sattuma ei kuitenkaan selitä kaikkea: Raumalla Söderlundin kanssa samoista lähtökohdista ponnisti monia muitakin nuoria miehiä, mutta heistä kukaan ei saavuttanut läheskään samanlaista menestystä. Jotain erityistä J.W.Söderlundissa siis täytyi olla.

Söderlundin elämäntyötä tunnetaan nykyään Raumalla yllättävän huonosti. Todennäköisesti hänen ennenaikainen kuolemansa 1904 ja laivojen myyminen pois kaupungista johtivat hänen nopeaan unohtumiseensa. Ehkä asiaan vaikuttaa myös se, että Söderlund oli nimenomaan liikemies, ei kulttuurihenkilö, eikä itse jättänyt jälkeensä kirjoitettuja muistelmia tai muitakaan tekstejä. Hänelle ei myöskään ole pystytetty patsasta, hänen mukaansa ei ole nimetty katua eikä hänen kotitaloaan museoitu. J.W. Söderlundille ei ole muuta muistomerkkiä kuin kaupungin varoilla pystytetty hautakivi. Rauman merimuseon uusi kirja toivottavasti tekee paremmin näkyväksi yhtä kaupungin historian merkittävintä vaikuttajaa ja hänen kiintoisaa elämäntarinaansa.

Kirjan ensimmäinen osa perustuu Piia Vuoren pro gradu –tutkimukseen, jossa käsitellään J.W.Söderlundin toimintaa liikemiehenä, kunnallisena vaikuttajana ja valtiopäiväpoliitikkona. Vuori on selvittänyt Söderlundin toimintaa ja sen lähtökohtia sekä vaikutuksia, ja maalaa kuvan paitsi J.W.Söderlundista yhteiskunnallisena vaikuttajana myös siitä yhteiskunnasta jossa hän reilut sata vuotta sitten toimi.

Kirjan toinen, Hannu Vartiaisen kirjoittama osa käsittelee Söderlundin laivoja. Jokaisen J.W.Söderlundin omistama laiva esitellään. Laivahistoriikit kertovat siitä, miten jo Söderlundin aikana Raumakin oli osa todella globaalia maailmantaloutta. Söderlundin Raumalta ja muualta palkkaamat merimiehet purjehtivat niin Itämerellä kuin Intian valtamerelläkin, ja heitä nähtiin kaikissa maailman satamissa Kanadasta Uuden Kaledonian saarille. Laivahistoriikit kertovat paitsi laivoista, myös ihmisistä jotka niillä purjehtivat: ihmeellisistä seikkailuista ja arkisesta aherruksesta, koskettavista kohtaloista ja jokapäiväisestä elämästä. Kirjassa on liitteenä myös Söderlundin laivojen miehistöluetteloita sekä positiolistoja – moni raumalainenkin voi niiden avulla seurata yli sadan vuoden takaisten sukulaistensa matkoja.

Söderlundin toiminta liikemiehenä, laivanvarustajana ja kunnallisen sekä valtiollisen tason poliitikkona tunnetaan hyvin. Elinkeinoelämän ja politiikan lähteissä jää kuitenkin näkymättömiin J.W.Söderlundin yksityinen puoli. Tämän kirjan lukijoille avautuu kuitenkin hyvin läheinen näkökulma Söderlundiin yksityishenkilönä hänen tyttärensä Ingrid Söderlundin kirjoittaman lapsuusmuistelman kautta.

Kirjoittajat kiittävät erityisesti J.W.Söderlundin jälkeläisiä Lars Reiniusta, Carola Doktaria ja Teemu Ruostetta, jotka ovat avustaneet teoksen kirjoittamisessa. Monipuolinen kuvitus on pääosin Rauman merimuseon kokoelmista.

Lisätietoja kirjasta antaa Rauman merimuseon johtaja Hannu Vartiainen (vartiainen@rmm.fi tai 02 822 4911).

(lisätty 19.11.2010)

***********************************************************

150 vuotta merimiesten elämää Rauman merimuseossa kansallisena kulttuurikuntopäivänä 28.1.2011

Rauman merimuseo osallistuu kansalliseen kulttuurikuntopäivään 28.1.2011 järjestämällä erityisopastuksen 150 vuotta merimiehiä -näyttelyyn.

Opastukset ovat kello 14 ja 17, museo on avoinna 13:45-18. Samalla voi tietysti tutustua omatoimisesti museon perusnäyttelyyn.

Kulttuurikuntopäivän teeman mukaisesti aikataulu on Rauman merimuseossakin suunniteltu niin, että tapahtuma olisi mahdollisimman monen saavutettavissa – poiketa voi vaikka kotimatkalla töistä tai koulusta!

150 vuotta merimiehiä -näyttely esittelee, millaista merimiehen elämä on ollut ja miten se on muuttunut viimeisen 1800-luvun puolivälistä nykypäiviin. Paitsi merimiehen työhön, tutustutaan myös hänen kokemukseensa elämästään merenkulkijana: merimiesten tapoihin viettää vapaa-aikaansa, heidän ammatti-identiteettiinsä ja merimiesammatin yhteiskunnalliseen arvostukseen, sekä niissä tapahtuneisiin muutoksiin.

Suurin osa näytteillä olevista esineistä on peräisin merimiehiltä itseltään. Myös näyttelyssä oleva runsas valokuvamateriaali ja liikkuva kuva on pääosin merimiesten kuvaamaa. Työvälineiden lisäksi esillä on myös henkilökohtaisia tavaroita ja esimerkiksi merimiesten kirjoittamia kirjeitä. Siten näyttelyssä kuuluu merimiesten oma ääni.

Kulttuurikuntopäivänä 28.1.2011 Rauman merimuseo on avoinna klo 13.45-18. 150 vuotta merimiesten elämää –opastukset klo 14 ja 17. Pääsyliput ovat museon tavanomaisen hinnaston mukaan.

Lisätietoja antaa Rauman merimuseon amanuenssi Mikko Aho,
aho@rmm.fi tai 02 822 4911.

***********************************************************

150 vuotta merimiehiä – näyttely merimiehen sosiaalihistoriasta 1860-luvulta nykyaikaan

Antiikin roomalaisten mukaan merenkulku on välttämätöntä. Jotta merenkulku olisi mahdollista, on ainakin kaksi välttämätöntä asiaa: on oltava purjehduskelpoinen alus ja ammattinsa osaava miehistö. Rauman merimuseon vuosien 2010–2012 teemanäyttely ”150 vuotta merimiehiä” keskittyy niistä jälkimmäiseen.

Näyttely esittelee, millaista merimiehen elämä on ollut ja miten se on muuttunut viimeisen 150 vuoden aikana. Paitsi merimiehen työhön, tutustutaan myös hänen kokemukseensa elämästään merenkulkijana: merimiesten tapoihin viettää vapaa-aikaansa, heidän ammatti-identiteettiinsä ja merimiesammatin yhteiskunnalliseen arvostukseen, sekä niissä tapahtuneisiin muutoksiin.

Suurin osa näytteillä olevista esineistä on peräisin merimiehiltä itseltään. Myös näyttelyssä oleva runsas valokuvamateriaali ja liikkuva kuva on pääosin merimiesten kuvaamaa. Työvälineiden lisäksi esillä on myös henkilökohtaisia tavaroita ja esimerkiksi merimiesten kirjoittamia kirjeitä. Siten näyttelyssä kuuluu merimiesten oma ääni.

Vaikka merimiehet ovat monessa suhteessa poikkeuksellinen ammattikunta, eivät he ole eläneet tai työskennelleet eristyksissä muusta yhteiskunnasta. Niinpä näyttely esittelee myös sitä, miten maailman muutokset 1860-luvulta alkaen – esimerkiksi koneellistuminen, sääty-yhteiskunnan mureneminen ja kommunikaatiovälineiden kehitys – ovat näkyneet merimiesten työssä ja vapaa-ajassa.

Näyttely on toteutettu pääasiassa Rauman merimuseon omien ja museoon pysyvästi deponoitujen kokoelmien avulla. Se on myös suunniteltu ja toteutettu museon oman henkilökunnan voimin.

Teemanäyttely ”150 vuotta merimiehiä” on esillä Rauman merimuseossa 10.6.2010 alkaen kesään 2012 asti.

(lisätty 10.6.2010)

***********************************************************

Arctic Sean arvoitus

Jaakko Varimaan kirjoittama Arctic Sean arvoitus -kirja on ilmestynyt. Teos käsittelee viime vuosikymmenien jännittävintä meriseikkailua lähivesillämme, Arctic Sea -rahtialuksen omalaatuista seikkailua Pietarsaaresta Kap Verden ja Kanariansaarten kautta Maltalle ja edelleen Algeriaan. Matkalla laiva joutui ensin kaapatuksi ja sitten Venäjän sotalaivaston pidättämäksi.

Kirjan on kirjoittanut Jaakko Varimaa, jolla on yli 40 vuoden kokemus monista eri tehtävistä merenkulkualalla. Hän esittää kirjassaan yhteenvedon tapaukseen liittyvistä tiedossa olevista tosiasioista. Koska Arctic Sean seikkailuun kuitenkin liittyy paljon salassa pidettyjä ja tuntemattomia asioita, on hän täydentänyt akkoja fiktion keinoin, ja siten esittää käsityksensä siitä mistä loppujen lopuksi oli kysymys.

Arctic Sean arvoitus -kirjaa on saatavilla Rauman merimuseosta hintaan 29€ /kpl, sekä hyvinvarustetuista kirjakaupoista.

(lisätty 16.7.2010)

***********************************************************

Kaskisukeltaja Wikholm on liittynyt facebookiin!

Rauman merimuseon hylkyhuoneessa asuva sukeltaja Wikholm on liittynyt facebook-yhteisöpalveluun. Hänen profiilinsa löytyy nimellä "Kaskisukeltaja Wikholm", ja hän kertoo museon asioista, ehkä joskus jostain muustakin...

(lisätty 7.7.2010)

***********************************************************

Auli Irjala:
Todellisella kunnioituksella?
Purjelaivan päällikön ja varustajan suhteesta.
Merikapteeni Frans Torkin kirjeitä laivanvarustaja Gabriel Granlundille 1895-1900.

Uusi kirja Suomen merihistoriasta

Rauman Männistön ulkohuussista löytyi 152 merikapteeni Frans Torkin vuosina 1895-1900 kirjoittamaa kirjettä, jotka pelastettiin 1940-luvulla Rauman merimuseoon. Kirjeet on kirjoitettu laivanvarustaja Gabriel Granlundille, jonka palveluksessa Frans Tork toimi.

Granlund oli yksi Rauman vauraimpia kauppias-varustajia ja kuului paikkakunnalla pitkään vaikuttaneeseen ruotsinkieliseen porvarissukuun. Granlund omisti laivansa yksin, mikä oli poikkeuksellista tuohon aikaan. Frans Tork oli suomenkielisen maanviljelijän poika, lähtenyt nuorena merille, edennyt laivahierarkiassa ja valmistunut merikapteeniksi vuonna 1890. Miehillä oli 40 vuotta ikäeroa, eri äidinkieli sekä täysin erilaiset sosiaaliset taustat. Varustamoyritystoiminnan tärkein kommunikointimuoto oli päällikön ja varustajan välinen kirjeenvaihto, mikä vaikutti sekä päätöksentekoon että tulokseen.

Ajankohta osuu purjemerenkulun kultakauden viimeisiin vuosiin, jolloin Rauman kauppalaivasto oli vetoisuudeltaan Suomen suurin.

Kustantaja: Rauman merimuseo. OVH 38 euroa. 213 s.
Myynti: Rauman merimuseo (verkkokauppaan) ja kirjakaupat.

Lisätietoja:
Hannu Vartiainen, Rauman merimuseo, puh. (02) 822 4911, vartiainen@rmm.fi
Auli Irjala, puh. 0400 302 321, irjala@kaapeli.fi

(lisätty 1.12.2009)

***********************************************************

Uusi julkaisu Selkämeren merenkulkuperinteestä

Rauman merimuseon ja Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen (Pori) yhteinen Selkämeren merenkulkuperinne –hanke on julkaissut kirjan Merenkulkuperinnettä Pröttikarvialta Ämpärporiin.

Jenny ja Antti Wihurin rahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena on ollut alueen merenkulkuperinteen tallentaminen, mutta myös uuden tutkimustiedon tuottaminen. Tuoreessa julkaisussa tarkastellaan Merikarvialta Uuteenkaupunkiin eli Pröttikarvialta Ämpärporiin ulottuvan alueen merenkulkuun liittyviä aiheita 1800-luvulta aina nykypäivään asti.

Historiallisilla valokuvilla kuvitetun julkaisun tekstit ovat alan ammattilaisten sekä Turun yliopiston opiskelijoiden kirjoittamia. Hannu Kujasen ja Petri Sipilän Ahlaisiin ja Uudenkaupungin Janhuaan liittyvät artikkelit tuovat arvokasta lisätietoa alueiden laivan- ja veneenrakennuksesta. Leena Sammallahti ja Ville Hammarberg syventyvät artikkeleissaan satamatoimintaan sekä historiallisesta näkökulmasta paarlastin käsittelyä tarkastelemalla että nykyajan perspektiivistä Porin sataman nosturinkäyttäjien työkokemuksen kautta. Yksittäiset merimiehet saavat ääneensä kuuluviin omakätisten kirjeidensä ansiosta, joita Susanna Sallinen ja Anna Tuomi ovat käyttäneet tutkimustensa lähteinä. Jari Lybeck tarkastelee merimieshuoneen toimintaa säilyneiden arkistokokonaisuuksien näkökulmasta. Outi Kivimäki on tutkinut Helsingin yliopiston Satakuntalaisen osakunnan 1920-luvun lopulla käynnistämää museointihanketta, jonka tavoitteena oli kunnostaa raumalaisesta fregatti Osmosta maamme ensimmäinen museolaiva ja merimuseo. Hannu Vartiainen kertoo aikanaan suomalaisessa omistuksessa olleen Elissa-laivan tiestä museoalukseksi Yhdysvaltoihin sekä tutustuttaa lukijat myös raumalaisen parkkilaiva Birgerin vuonna 1898 tekemään kohtalokkaaseen merimatkaan. Artikkeleiden lisäksi julkaisussa tutustutaan Uudenkaupungin merihistorialliseen yhdistyksen toimintaan (Matti Jussila), Merikarvian Ouraluodon luotsiasemaan (Niina Tuulivaara), Eurajoen Kaunissaaren painolastikasveihin (Ilona Hankonen) sekä purjelaiva-aikakauden dokumentteihin (Olavi Simola).

Yli 200-sivuisen kirjan ovat toimittaneet Selkämeren merenkulkuperinne -hankkeen työryhmän jäsenet Outi Kivimäki, Susanna Sallinen sekä Hannu Vartiainen. Kirjan on taittanut Henri Terho.

Julkaisua voi ostaa hyvin varustetuista kirjakaupoista sekä Rauman merimuseolta 38 euron hintaan.

(lisätty 31.10.2008)

***********************************************************

Uljaksen vanavedessä

Merimuseon uusi vaihtuva näyttely on 5. kesäkuuta avautuva "Uljaksen vanavedessä. John Nurmisen kauppahuoneen ja varustamon historiaa 1886­1967".

Raumalla vuonna 1886 toimintansa aloittanut John Nurminen Oy kohosi vuosien varrella maamme merkittävimpien laivavarustamoiden, kauppahuoneiden ja huolintaliikkeiden joukkoon. Rauman merimuseo kertoo vaihtuvassa näyttelyssään yhtiön tarinan, jonka perustana oli puutavarakauppaa harjoittaneen ja sekatavarakaupan perustaneen Johan Nurmisen (1851–1914) yritteliäisyys. Näyttelyssä kuljetaan yhtiön mukana myös John Nurmisen (1877–1951) sekä Matti Nurmisen (1911–2000) aikakausina vuoteen 1967 asti.

Näyttelyssä esitellään tekstein ja valokuvin JN-lipun alla rahtia kuljettaneet alukset purjelaivoista höyrylaivoihin. Purjelaivoista keskiössä on yhtiön vuonna 1891 rakennuttama kuunarilaiva Uljas. Tämä viimeinen Raumalla rakennettu purjelaiva seilasi maailman merillä viiden vuosikymmenen ajan, kunnes se vuonna 1950 haudattiin juhlallisin menoin Rauman edustalle.

Tervetuloa kulkemaan Uljaksen vanavedessä!

(lisätty 27.5.2008)

************************************************************

Aina Paneliuksen ihastuttava Laivakokki-kirja myynnissä

Rauman merimuseo on teettänyt uusintapainoksen raumalaisen Aina Paneliuksen (1861-1937) vuonna 1904 kirjoittamasta kirjasta Laivakokki - neuvoja kokeille ja stuuerteille. Kirjan hinta on 20 €, postitse toimitettaessa hintaan lisätään postikulut.

Fregatti Osmon päällikkö C.J. Paneliuksen vaimo Aina matkasi miehensä mukana maailman merillä. Vuonna 1903 Paneliukset perustivat Turkuun kokki- ja stuerttikouluun ja myöhemmin Aina toimi vielä vastaavan koulun johtajattarena Helsingissä.

Laivakokki sisältää mainioita ohjeita aina ihmisen elimistön toiminnasta pöydän kattamiseen ja ruoka-aineista henkiseen sivistykseen. Suurin osa ohjeista on Aina Paneliuksen reseptejä, joista seuraava karottikakun ohje tässä maistiaisena:

Karottikakkua

1 ruokalusikallinen voita, 2 ruokalusikallista vehnäjauhoja, 6 desilitraa kermaa, 3 munaa, vähän hilloa maun mukaan

Keitä voi ja jauhot kastrullissa, lisää kerma ja anna sen kiehahtaa. Hämmennä hyvin, ettei seos tule kokkareiseksi, ja anna jäähtyä. Kaada munanruskuaiset joukkoon hämmennellessäsi ja viimeiseksi munanvalkuaiset lujana vaahtona. Pane hilloa emaljoidun karotin pohjaan ja kaada seos sitten siihen. Aseta karotti heti kuumaan uuniin ja kypsennä kakku kauniin ruskeaksi. Tarjoo kuumana karotista.

(lisätty 6.3.2008)

************************************************************

Merellinen aineistokeruu Raumalla

Rauman merimuseon ja Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen yhteisen Selkämeren merenkulkuperinne –hankkeen aineistokeruuta suoritetaan lokakuusta alkaen Raumalla.

Aineistokeruun avulla pyritään selvittämään millaista merenkulkuperinteeseen liittyvää aineistoa - valokuvia, asiakirjoja, esineitä - raumalaisissa kodeissa on säilynyt.

Keruu tehdään, koska valitettavan usein käy ilmi, että arvokasta materiaalia on heitetty pois. Hankkeen esitteitä sekä aineistoilmoituslomakkeita on saatavilla merimuseon lisäksi matkailutoimistossa sekä kirjastossa. Myös merimuseoon voi olla suoraan yhteydessä. Tarkoituksena ei ole kerätä aineistoa omaksi museon kokoelmiin, vaan mahdollisuuksien mukaan kopioida tai valokuvata se tutkimuskäyttöä varten. Halutessaan aineiston lainaaja saa myös itse digitoidut kopiot lainaamastaan aineistosta.

Lisätietoa hankeesta www.rmm.fi/selkamerenmerenkulkuperinne

(lisätty 1.10.2007)

*************************************************************